Kevätkokous

vuosina 1954–1955 oli vain 85 autoa, mikä kertoo ettei kyseessä ollut volyymimalli, ja kauppa kävi lähinnä ko- timarkkinoilla. Coupé oli 220-malliston kallein versio. Hinta oli Saksassa 22 000 Saksan markkaa kattoluu- kulla, kun nelipaikkainen Cabriolet B maksoi 15 160 DM ja kaksipaikkainen Cabriolet A 18 860 DM! Suo- meen ei tuotu uutena, eikä myöhemminkään, yhtään W 187 -sarjan Coupéa, Cabriolet A- ja B-malleja tuli Vehon kautta seitsemän kappaletta. Keräilijöiden kes- kuudessa Coupé nauttii harvinaisena kovaa arvostusta. Muodin mukaisesti ”ponttooni”-kori Vuonna 1953Mercedeksenmallistoon esiteltiinmuodi- kas rungoton Ponton 180 -malli. Autoilevan maailman selkeä muotivirtaus oli pyöreissä aerodynaamisissa muodoissa, joilla hyödynnettiin tehokkaasti korin sisä- tilat. Muotoilu oli helposti lähestyttävää ja ystävällistä, sekä näkyvyys ulos oli moitteeton. Ajo-ominaisuudet olivat erinomaisia. Tekniikan Maailman mukaan: eräs maailman parhaista . Pikku-Ponton-mallistoon suunniteltiin 180 Cab- riolet A- ja B-mallit, joita ei kuitenkaan lopulta otettu tuotantoon, ehkä hyvä niin. Prototyypit olivat ”töpön“ näköisiä. Vuonna 1954 esitelty iso-Ponton 220 A oli jo mittasuhteiltaan kiitollisempi lähtökohta erikoismal- leille. Pidemmän korin muotoilu oli huomattavasti pikkumallia sulavampaa. Puuttuvasta rungosta joh- tuen erikoismallien suunnittelu oli hidasta, ja vanhat piikkinokat kuuluivat coupé-mallistoon aina elokuu- hun 1955 asti.

Mercedeksen ylemmän luokan mallistoon kuului perinteisesti näyttävät coupé- ja cabriolet-mallit, ja sel- lainen ehdittiin esitellä 220 A:n pohjalle vuoden 1955 autonäyttelyissä ja myyntiesitteissä. Jopa tilauksia otet- tiin vastaan, mutta lopulta yhtään autoa ei kuitenkaan toimitettu asiakkaille. Tavoitteena oli ollut laajentaa mallistoa lähellä ennen sotaa ollutta valikoimaa. Tä- hän viittaa myös ensimmäisten prototyyppien van- hahtavat nimet 220 A Cabriolet A/C (kaksipaikkainen Cabriolet/Coupé). Koeajoissa huomattiinW187 -piikkinokkamallista periytyneen moottorin tehottomuus (85 hv) raskaam- milla avo- ja coupé-koreilla, ja kehitystyössä jouduttiin ottamaan aikalisä. Apu oli onneksi lähellä, ja vuonna 1957 esitelty kahdella kaasuttimella varustettu tehok- kaampi 220 S sopi tarkoitukseen. Kaikissa Ponton-mal- leissa (ja 190 SL:ssä) oli yhteinen runko- / pohjarakenne (nykyään puhutaan pohjalevystä), jota pidennettiin tai lyhennettiin tarpeen mukaan. Coupéssa sitä lyhennet- tiin 12 cm. Moottorina säilyi 2,2-litrainen suora kuuto- nen, mutta nyt sen saattoi tilata 220 SE:nä polttoaineen ruiskutuksella varustettuna. Auton etuosa oli identtinen neliovisten mallien kanssa, mutta heti tuulilasista taaksepäin kaikki oli uutta. Panorama-tuulilasi ja kaunis perä antoivat au- toille kokonaan oman ilmeen. Takaosanmuotoilussa oli paljon 190 SL -mallista tuttua. Kromia uudessa mallissa oli paljon. Osittain sillä haluttiin vielä esittää erilliset lokasuojat moderniin koriin. Monet kromiyksityiskoh- dat, vaikkapa tuulilasin kehys, olivat hyvin näyttäviä.

Mercedes-Benz- mallisto vuonna 1951.

37