Kevätkokous

autoon on nelivetoisessa mallissa huomattavasti työ- läämpi operaatio, koska nousukorkeutta on 15 cm taka- vetomallia enemmän. Lauhat talvet puoltavat myös ta- kavetomallien suosimista, nelivedolle on lopulta hyvin harvoin tarvetta. Sprinter-ambulanssin kokonaispaino on 4 200 kg, joten kuljettajilta vaaditaan C1-luokan ajokortti. Ambulanssin ajosuorite on tyypillisesti noin 100 000 km vuodessa. Jarrut ja alusta kovilla Painava auto ja raskas käyttö tuovat haasteita alustan ja jarrujen kestävyydelle. Nykyään autoihin vaihdetaan yleensä 50 000 km ajon jälkeen jäykemmät jouset sekä Konin säädettävät iskunvaimentimet. Tuossa ajomää- rässä alkuperäiset jouset alkavat olla jo hieman väsy- neet. Myös jarrupaloina käytetään tavallista kovempia laadukkaita jarrupaloja, pääasiassa Zimmermannin tai Ferodon valmistamia. Sopivien laadukkaiden kompo- nenttien lisäksi alustan säätöjen on syytä olla kohdal- laan, muuten rengaskulut kasvavat kohtuuttomasti. Autoillahan ajetaan ajoittain myös korkeampia no- peuksia kuin normaaliliikenteessä. Onnettomuuspai- kalta sairaalaan ajonopeudet ovat yleensä noin 20 % yli tiekohtaisen rajoituksen, mutta tietenkin olosuhteet ja keli huomioon ottaen. Yksi auto kuluttaa yleensä kak- si rengassarjaa talvessa ja yhden sarjan kesällä. Viime vuosina renkaat ovat olleet pääasiassa Michelinin tai Nokian laaturenkaita. Talvella kaikissa ambulansseissa on nastarenkaat. Alustan ja renkaiden ohella akut ovat kovilla runsaasta sähkötekniikasta johtuen. Akkuja ladataan aina työvuorojen väleissä, ja niitä joudutaan aika ajoin myös uusimaan. Ambulanssien perushuollot ja pikkukorjaukset teh- dään Vantaalla Pelastuslaitoksen omassa korjaamossa. Perustekniikan takuutyöt hoitaa Lommilan Veho. Am- bulanssivarustelulla on yleensä kolmen vuoden takuu, ja jos isompia korjaustöitä tarvitaan, varustelun hoi- tanut yritys lähettää tarvittaessa mekaanikon paikan päälle töihin. Vehon lisäksi varaosatoimituksia hoitaa Tikkurilan Autotarvike, jossa pelastuslaitoksen yhteis- Otimme vielä selvää, miten ambulanssien hankinta ja valmistus etenee. Uusien autojen tilausta varten pide- tään ensin aloituspalaveri, jossa käydään läpi tarvitta- vien autojen tekniset vaatimukset ja varusteet. Hankin- taprosessi vie kokonaisuudessaan noin puoli vuotta ja siihen kuuluu aloituspalaverin jälkeen tarjouskilpailu, tilaus, auton valmistus Saksassa ja lopuksi ambulans- sivarustelu Suomessa. Tämän kierroksen jälkeen auto on valmis luovutettavaksi työtehtäviinsä. Pelastuslaitoksella on oma työryhmä, joka suunnit- telee auton varustuksen. Koska työtehtävissä on kyse työstä vastaa Pertti Haapanen. Hankinta ja valmistus

ihmishenkien pelastamisesta, tarvittavan tekniikan ja varusteiden laadusta ja määrästä ei tingitä, eikä niitä enää kyseenalaisteta myöhemmässä vaiheessa. Tekniik- ka ja varusteet, jotka asiantuntijaryhmä katsoo pelas- tustyössä tarpeelliseksi, tilataan. Asiantuntijaryhmässä on mukana mm. tekninen asiantuntija ja lääkintävah- timestari. Näin sekä tekniset että sairaanhoidolliset näkökulmat tulevat huomioitua. Pakettiautosta ambulanssiksi Veholta tilattavat ambulanssiaihiot ovat Suomeen tullessaan pelkkiä pakettiautoja. Ambulanssiksi au- to valmistuu vasta Suomessa. Viime vuosina Vantaan

Ensihoitajien työpäivät ovat monipuolisia. Jokainen hälytystehtävä on erilainen, työssä voi yllättäen päästä hoitamaan vaikkapa vauvan synnytyksen. Annina Kalasniemi ja Jari Sjöman poikkesivat Vantaan korjaamolle. Pikaisen huollon jälkeen Jari ajoi auton ulos valokuvausta varten. Ehdin juuri ottaa pari kuvaa ennen kuin parivaljakolle tuli hälytys ja Sprinter karkasi pihasta.

Korjaamopäällikkö Harri Könönen. Taustalla Hyvinkään ambulanssi huollossa.

21